Kulinaristiset kummajaiset

Olemme tehneet parhaamme sivistääksemme itseämme paikallisen ruoan saralla. Jo pelkästään asuntolalla tarjottava ruoka on Tansanialaiseen tapaan valmistettu ja joka kerta erilaista. Olemme kuitenkin lounastaneet paljon kotimuuriemme ulkopuolella.

Suosikiksemme on noussut lähikuppilan chips mayai, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on paksuhko munakas, jossa on ranskalaisia perunoita. Viherpiiperöllemme Hennalle chips mayai on tällä hetkellä tärkein proteiininlähde. Ranskismunakkaan etuna on myös sen edullinen hinta, noin. 0,90€.

Reetan kerran erehdyksissä tilaama supu ya kuku (eli kanakeitto) osoittautui kulholliseksi kanaliemikeittoa ja mediumiksi keitetyksi siivekkään koiveksi.

Koska paikalliset käyttävät aikansa tehokkaasti, tuntuu herkkusienikeitto tulevan suoraan pussista.

Pitsaa Tansaniassa osataan tehdä. Kaupan päällisiksi asiakas saa seurata koko kahden tunnin vamistusprosessia omasta pöydästään – kaikki tämä sillä ehdolla, että kokki viitsiytynyt paikalle.

Katukauppiaat noudattavat taidokkaasti kolmen sekunnin sääntöä, ja noukkivat pudonneet maissintähkät nopeasti takaisin grilliin.

Kaupoista voi halutessaan hakea virvoitusjuomia, suklaata ja vaihtelevan laatuisia sipsejä. Reetta itkee light-juomien perään: erityisesti coke zero rauhoittaisi vieroitusoireisen mieltä.

Henna saa vitamiininsa purkista, mutta muuten ruokavalio on köyhynyt merkittävästi kaikilla.

Emmiä toisinaan hävettävät hänen ravintoloissa jättämänsä ruoantähteet. Mainittakoon kuitenkin, että toisen jättämä ruoka on toiselle (kissoille) aarre.

Kävimme juhannuksena suomalaisten kesken kiinalaisessa ravintolassa, joka oli käsittämättömän ajomatkan päässä. Meidät johdatettiin tiiviiseen kabinettitilaan, jossa meitä odotti pyöreä pöytä pyörivällä lasialustalla. Erinsorttisia ruokia alkoi ilmestyä alustalle, jolta yritimme parhaamme mukaan noukkia puikoilla ruokaa. Noin yhdeksän euron hinta (/hlö) on paikalliseen tasoon nähden korkea. Ruoka oli kuitenkin maukasta ja sitä oli riittävästi kaikille.

Emme vielä ole tohtineet tilata kaikkia menuista löytämiämme annoksia. Ruoan tilaamista hankaloittaa myös se, että kaikissa ravintoloissa ei käytetä ruokalistoja. Jahka saamme kartutettua sanavarastoamme, aiomme kokeilla myös uusiakin pöperöitä.

Ihmiset väriin katsomatta

Ensin pala itsestämme:

Esittelyssä Emmi “seurapiirihai”,”raharumpu”. Eläköityneen sirkustaiteilijan viisaus ja joustavuus rauhoittaa meidätkin. Positiivisuus pulppuaa suoraan sydämestä.
“Ihminen on laumaeläin, mutta lopulta aina yksin.”

Henna “hauska”, “meddelande”, “pumpulinami”, “epäluotettava ennustaja” on sietämättömän tyytyväinen kaikkeen. Kauneudenhoito kannattaa, sillä Henna nauttii paikallisten huomiosta.
“Haluan polkevalta jäätelömieheltä tuuttia.”

Reetta “runsaudensarvi”,”putkimies” rakastaa aamuja ja toimii sihteerinämme. Aina yhtä vastaanottavainen lentäville hyönteisille. Reetan matkalaukusta löytyy mitä ikinä tarvitsemmekaan.
“Amppareista tulee kavereita, niihin tutustuu parhaiten maistamalla.”

Räkänaurut kanssamme jakaa Jyväskylän oma tyttö Sanni “limainen hippi”, “putkimies 2”. Vaikka Sanni on ainoan pehmeän patjan haltija, hän on päässyt lähimmäs hidasta kuolemaa. Koska hänellä on kyky nukkua toinen silmä raollaan, tulevat kaikki yölliset tunkeutujat takuulla huomatuksi -olivat ne sitten aitoja tai ei.
“Voi ei, vielä tunti ennen kun baari aukeaa.”

Huoneemme vieraileva tähti Tanja “haisuli” ei kestä meitä kahta viikoa kauempaa.

Hotellimme asukkaat:

Erityismaininnan ansitsee keittiöpoika varjoisilta kujilta. Hän on aina läsnä, halusit tai et! Pimeässä kiiluvat silmät ja hammasrivi vartioivat meitä parvekkeemme alla.
“Heeennnaaaa nice dreeeess.”

Joukostamme löytyy brittejä, saksalaisia, hollantilaisia, pohjois-amerikkalaisia, tanskalaisia ja pieni liuta meitä suomalaisia. Ikähaarukka on 17-30 -kärpäsenä keitossa veteraani Reino. Hän on aina valmis jakamaan elämänviisauksia nuoremmilleen, minkä nyt juhannusheiloiltaan ehtii.

Poikkeuksellisen mukavia tuttavuuksia Sannin lisäksikin on tavattu. Paikalliset ihmiset toivottavat meidät tervetulleeksi metsiinsä, koteihinsa, baareihinsa ja hämyisiin kauppakojuihinsa. Paikalliset arvostavat perinteisiä viestintämuotoja, kuten etanapostia, tulkitsemattomia katseita ja kehonkieltä. Sannille on omakätisesti ojennettu kattavalla kontaktilistalla varustettu rakkauskirje. Me muut raukat vielä odottelemme omiamme. Romantiikan nälkäisille tiedoksi: (meillä ikävöimme Henna P.:tä) kaikki sutinan suuntaiset tilanteet on havaittu hotellimme asukkaiden kesken - ellei meillä ole jäänyt jotain huomaamatta.

Kokit eivät turhaan tuhlaa aikaansa odottelemalla satunnaisia asiakkaita saapuvaksi ravintoloihinsa. Tarjoilijat pitävät meitä jännityksessä sekä tarjoiltavan ruoan, että laskun loppusumman suhteen. Julkisten kulkuneuvojen kuljettajien lähenevä eläkeikä näkyy hitaampana vauhtina ja pidempänä reaktioaikana. Nuoruudeninnolla paahtavat 15-kesäiset tuk-tuk-kuskit ovat toista maata.

Jos julkeaa uhmata korkeampien tahojen antamia turvallisuuusohjeita ja jättää ovensa lukitsematta, sandaalit vartioimatta tai laskee kameran hetkeksi silmistään saa pian huomata olevansa vähintään yhtä esinettä köyhempi. Uskaliaimmat pitkäkyntiset hiipivät yön turvin pahaa aavistamattomien lääkehoureisten nukkuvien vapaaehtoisten huoneisiin.

Loppujen lopuksi lyhin matka kahden ihmisen välillä on hymy, jota ei täällä kuotenkaan kannata ihan jokaiselle suoda.